Vallilalainen Virtanen

Ensi kerralla kun yritän hahmottaa mikä on peruskoulussa mahdollista ja mikä ei ajattelen lämmöllä teppoa. Hesari kirjoitti siitä hyvän jutun, josta kannattaa aloittaa tutustuminen.  Teppo on työelämäpainotteista perusopetusta, joka nostattaa innostuneita ja ylpeitä huokauksia koulussa. Se on Vantaan jättiläisinvestointi, joka koskettaa noin yhtä (koko Vantaan tasolla) tai korkeintaan muutamaa (mukana olevat yläkoulut) prosenttia oppilaista. Teppo on rohkea ja hyvä avaus ja meillä ainakin se TOIMII. Teppo vastaa tarpeeseen ja tekee koulusta paremman paikan. Toimivuutta en hämmästele, perusteet ovat hyvät. Resurssien määrää sen sijaan en voi lakata ihmettelemästä. Heijaan kateuden ja ihailun välimaastossa.   Tepolle on annettu aivan jättiläismäiset resurssit. Näin olen asian ymmärtänyt:  Ensinnäkin Teppo-ohjaajat eli opot tai opet saavat teppoiluun OPETUKSETONTA aikaa 16-23 tuntia viikossa. Oppilaat ovat omilla tunneillaan aineopen kanssa ja teppo-opo ottaa ehk...

Ilmastolakosta tuli kohdallani hiukan erilainen. Odotin pääsyä työterveyshoitajalle ja katselin nuorten kerääntymistä Eduskuntatalon portaille aulan jättiläistelkkarista. Harmittelin flunssaani, joka ei ottanut parantuakseen sitten millään. Olin ollut sairaana jo viikon. Hoitaja kysyi yksinkertaisen kysymyksen: "Oletko väsynyt?" Sisältä nousi yllättäen täysin hallitsematon aalto eikä itkusta meinannut tulla loppua millään. Olen. Olen väsynyt. Väsynyt vastuuseen, säikähtäneisiin silmiin, avuttomuuteen, pieniin askeliin ja lähestyvään maailman loppuun. Ennen kaikkea olen väsynyt tähän työmäärään- aina ilmestyy uusi mahtava hanke tai projekti, jota pitäisi kommentoida, edistää ja tarkentaa. Niitä ilmestyy loputtomasti, joko omasta päästäni tai muiden. Senhän pitäisi olla hyvä asia! Ja vielä jostain ilmestyy tilanne, jota ei voi sivuuttaa. Tällekin on tehtävä jotakin. Nuoret huutavat telkkarissa ja ovat ihan hiljaa taas koulussa, ei se voi mennä näin. Luultavastii suustani...