Tekstit

Peruskoulun lehtori vm 2022

-
Kuva
 Huhhei on kulunut kaksi vuotta viimeisestä postauksesta! Onneksi olen lopettanut itseruoskinnan. Josko se tästä taas lähtisi, tai sitten ei.  Tätä kysellään paljon; millä ajalla ja resurssilla työtäsi teet? Kirjasin itselleni näkyviin omaa työnkuvaa ja tässä se on teillekin.  PERUSKOULUN LEHTORIN TYÖPALETTI, yksi esimerkki:  Alkusanat: meidän koulussa on upea rehtori, joka ajattelee kirkkaasti ja tekee pelottomia arvovalintoja. Olemme keskustelleet yhdessä paljon ja puskeneet kumpikin tahoillamme samaan suuntaan. Asiat eivät ole tapahtuneet  nopeasti tai ihan tuosta vaan. Olen kehitellyt, keskustellut, pähkäillyt ja venyttänyt omaa osaamistani melkolailla. Opettajakunta ja koko koulu on sellainen kuin on, koska töitä on tehty jo vuosia yhdessä rehtorin kanssa, sinnikkäästi ja välillä aivan täysin turhautuen ja lähes loppuun palaen. Tämäkään tilanne ei ole täydellinen, mutta ehdottomasti ja oleellisesti parempi kuin ennen. Ymmärrän olevani todella etuoikeutettu.  Tätä tekstiä ja “malli
Lähetä kommentti
Lue lisää

Radikaali toivo koronassa

-
Kuva
 Huh. Tämä on pitkän tauon jälkeinen paluu. Paluut ovat vaativia, hyvin vaativia, oli kyseessä sitten blogi, neulominen, urheilu, kokkaaminen, reissu, romanssi tai lähes mikä tahansa muu.  Paljon on ehtinyt tapahtua. Olen ehtinyt etäopettaa, palata pariksi viikoksi koululle, lomailla heikoin tuloksin ja muuttaa. Olen myös innostunut monesta hankkeesta sekä lähes lannistunut koronarajoisten ja turhautumisen alle. Asiat ovat liikkuneet loikilla eteenpäin ja sitten tössähtäneet ja uponneet suohon kerta toisensa jälkeen. Korona on mutkikas juttu ilmastokasvattajan näkökulmasta. Palaan näihin myöhemmin.  Nyt kuitenkin asiaan!   HURRAA! Tiistaina 18.8. 2020 kello 14.10 Ruusuvuoren koulu teki historiaa.  Pitkään suunnitellut Radikaalin toivon kurssit alkoivat!  Opettajat lähtivät päättäväisesti rakentamaa parempaa huomista yhdessä oppilaiden kanssa.  Homma ei sujunut aivan kuten oli ajateltu.  Koska.... Voihan korona! Meidän koulussa on liikaa väkeä verrattuna tilojen määrään. Koulun täytyy
Lähetä kommentti
Lue lisää

UUSI BLOGI etäopetukseen liittyen

-
Yllätin itseni ja aloitin uuden blogin! Se on suunnattu nimenomaan vanhemmille, jotka etä-hätää kärsivät- sillä nyt on mahtava aika lähteä keskustelemaan monenmoisista asioista tässä koronan ohella. Hesari teki aiheesta jutunkin . Osoite on:  https://opetaallamoi.blogspot.com/ Tervetuloa keskustelemaan! https://www.hs.fi/elama/art-2000006452383.html?share=c11d16ebff3c7cb1e515c561a70a6d1f&fbclid=IwAR3iStPulvv1byAUcADoddE3lMnu1AIRk34GLncLcY2XmXCGhSDOgGnzDPU
Lähetä kommentti
Lue lisää

Etäope täällä moi!

-
Kuva
Niin saapui Suomeen korona ja huomasin olevani etäopettaja. Noin kahdessa vuorokaudessa meidänkin koulussa väännettiin ja käännettin koko totuttu opettamisen paletti uusiksi. Otimme etäopetukseen mukaan oman koulumme arvot; yhteisöllisyyden, empatian, armollisuuden ja kaikkien, myös aikuisten hyvinvoinnin. Loimme mahdollisimman yksinkertaisen systeemin ja päätimme luottaa toisiimme ja oppilaisiin. Näyttää siltä, että onnistuimme hyvin. Laitoin työrupeaman alussa facebookiin päivityksen, jossa arvelin tekeväni noin tuplapitkää päivää normaalin verrattuna. Huutelin kavereille, että täällä ollaan ja palataan asioihin jahka keretään, etäopetuksen suunnitteleminen vaatisi nyt aikaa ja energiaa. Parin päivän kuluttua vanha ystävä antoi tulla täyslaidallisen kommenteihin suoraan teinin äidin sydämestä. Hän oli taistellut jo muutaman päivän lapsensa kanssa yrittäen saada nihkeän seiskaluokkalaisen tekemään edes joitakin tehtäviä opettajien aivan mahdottomia ponnisteluita vaativista tehtävä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten työterveys suhtautuu ilmastoahdistukseen? Eräs esimerkki.

-
Kuva
TYÖTERVEYS auttaa myös ilmastoahdistuksessa, mutta kärsivällisyyttä tarvitaan Kun syksyllä 2018 IPCC- raportti ja koko maailman tilanne vei minut suohon, en mennyt lääkäriin. Elin sumussa enkä jaksanut ajatella mitään muuta kuin selviytymistä päivästä toiseen. Lopulta päädyin lukemaan kaikenlaista, onneksi, ja kehittelin itse oman tieni. Siitä matkasta voi lukea tästä blogikirjoituksesta . Pääsin eteenpäin ja kirkkaampiin maisemiin, mutta selviytymiskeinoni olivat varsin rajalliset. Niitä oli oikeastaan kolme; toiminta, tämä blogi ja asioista puhuminen ääneen. Näistä ehdoton ykkönen oli TOIMINTA! Ja niinhän siinä kävi, että haalin itselleni niin paljon kaikenlaista maailmanpelastuksellista toimintaa, että en jaksanut edes kirjoittaa. Olisi varmaan pitänyt ymmärtää, että kohta loppuu voimat kokonaan. Syksyllä 2019 menin pitkittyneen flunssan takia työterveyslääkäriin. Lääkäri kysyi olenko ollut väsynyt ja rupesin meidän kummankin yllätykseksi itkemään. Siitä alkoi monipolvinen tie
Lähetä kommentti
Lue lisää

Teppo, yhdensortin ihme

-
Kuva
Ensi kerralla kun yritän hahmottaa mikä on peruskoulussa mahdollista ja mikä ei ajattelen lämmöllä teppoa. Hesari kirjoitti siitä hyvän jutun, josta kannattaa aloittaa tutustuminen.  Teppo on työelämäpainotteista perusopetusta, joka nostattaa innostuneita ja ylpeitä huokauksia koulussa. Se on Vantaan jättiläisinvestointi, joka koskettaa noin yhtä (koko Vantaan tasolla) tai korkeintaan muutamaa (mukana olevat yläkoulut) prosenttia oppilaista. Teppo on rohkea ja hyvä avaus ja meillä ainakin se TOIMII. Teppo vastaa tarpeeseen ja tekee koulusta paremman paikan. Toimivuutta en hämmästele, perusteet ovat hyvät. Resurssien määrää sen sijaan en voi lakata ihmettelemästä. Heijaan kateuden ja ihailun välimaastossa.   Tepolle on annettu aivan jättiläismäiset resurssit. Näin olen asian ymmärtänyt:  Ensinnäkin Teppo-ohjaajat eli opot tai opet saavat teppoiluun OPETUKSETONTA aikaa 16-23 tuntia viikossa. Oppilaat ovat omilla tunneillaan aineopen kanssa ja teppo-opo ottaa ehkä yhden sieltä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Peruskoulun huuto ja hiljaisuus

-
Kuva
Ilmastolakosta tuli kohdallani hiukan erilainen. Odotin pääsyä työterveyshoitajalle ja katselin nuorten kerääntymistä Eduskuntatalon portaille aulan jättiläistelkkarista. Harmittelin flunssaani, joka ei ottanut parantuakseen sitten millään. Olin ollut sairaana jo viikon. Hoitaja kysyi yksinkertaisen kysymyksen: "Oletko väsynyt?" Sisältä nousi yllättäen täysin hallitsematon aalto eikä itkusta meinannut tulla loppua millään. Olen. Olen väsynyt. Väsynyt vastuuseen, säikähtäneisiin silmiin, avuttomuuteen, pieniin askeliin ja lähestyvään maailman loppuun. Ennen kaikkea olen väsynyt tähän työmäärään- aina ilmestyy uusi mahtava hanke tai projekti, jota pitäisi kommentoida, edistää ja tarkentaa. Niitä ilmestyy loputtomasti, joko omasta päästäni tai muiden. Senhän pitäisi olla hyvä asia! Ja vielä jostain ilmestyy tilanne, jota ei voi sivuuttaa. Tällekin on tehtävä jotakin. Nuoret huutavat telkkarissa ja ovat ihan hiljaa taas koulussa, ei se voi mennä näin. Luultavastii suustani
Lähetä kommentti
Lue lisää