Rehtorin ja Adan mielipidekirjoitus

Osana "Muutos kouluruokaan"- kampanjaa rehtori ja oppilas istuivat alas ja kirjoittivat vuoropuheluna tämän mielipidekirjoituksen. Minusta se on upea. 

KOULURUOKAILUN UUDISTAMINEN OLISI OIKEA ILMASTOTEKO

Ilmastonmuutos huolettaa meitä nuoria. Kouluissa puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Eikö ole kuitenkin tekopyhää, että ensin kerrotaan, miten negatiivisesti lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja sen jälkeen oppilaat siirretään syömään lihapullia koulun ruokalaan? Koulujen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, onko liharuoka aidosti tarpeellista. Ehkä olemme vain tottuneet syömään lihaa ja ehkä ruokaperinteet pitävät liikaa otteessa.

Pelkkien puheiden aika on ohi. Koulujen tulee näyttää teoilla ja muutoksilla, miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa. Useimmissa kouluissa on viikon aikana yksi kalapäivä, kolme lihapäivää ja yksi kasvispäivä. Yksin Vantaan kouluissa kuluu vuodessa 114 000 kiloa luutonta lihaa. Sen korvaamiseksi riittäisi 62 000 kiloa kasviksia. Me nuoret teimme kouluruokailusta videon, jonka näkivät melkein kaikki vantaalaiset rehtorit ja koulujen johtoryhmät kokouksessaan huhtikuussa. Video löytyy kotisivultamme www.51.fi/korso . Ehdotimme Vantaan rehtoreille kolmen lihapäivän sijaan yhtä viikossa. Kahden lihapäivän muuttaminen kasvispäiviksi viikossa vähentäisi vuodessa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä ja säästäisi vaatimattomat 763 miljoona litraa vettä. Lisäksi kaikki vantaalaiset nuoret oppisivat, että se mitä koulussa opetetaan on totta myös oikeassa maailmassa ja kasvisruoka on ihan tavallinen juttu.

Muutokseen tarvitaan paitsi rohkeaa johtamista, myös halua kuunnella oppilaita. Suomi on täynnä fiksuja nuoria, jotka ovat valmiita ilmastotekoihin. Tämän todisti viimeisin ilmastolakko Helsingissä, johon osallistui useampi tuhat nuorta. Aikaa ei ole liikaa. Ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja toimeen tulee tarttua nyt. Me nuoret olemme valmiina.

Ada Rantanen, Vantaa
Ruusuvuoren koulun 9B -luokan oppilas ja Korso valittaa –ryhmän jäsen.

Suomalaisella peruskoululla on kaikki mahdollisuudet olla jotain sellaista, mikä harvassa muussa maassa on samalla tavalla mahdollista. Hierarkiaa ei juuri ole, opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus on mutkatonta ja helppoa. Tällaisessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vaalivassa oppimisympäristössä jos missä, on mahdollista saada aikaan vaikuttavia tekoja.

Koulu tavoittaa yhdeksän ikäluokkaa koko väestöstä 38 viikkoa vuodessa. Tavoitamme siis valtavan määrän tulevaisuuden tekijöitä ja kokijoita useimpina päivinä vuodessa.
Ilmastonmuutoksen yhtenä kriittisenä kääntöpisteenä pidetään vuotta 2030. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 syksyllä koulunsa aloittava ekaluokkalainen päättää peruskoulunsa kyseisenä vuonna. Aikaa ei todellakaan ole liikaa.

Opetussuunnitelman helmi on laaja-alainen osaaminen, joka antaa koululle mahdollisuuden todella toimia harjoittelupaikkana tulevaa aikuisen elämää silmällä pitäen. Ajattelun taidot, itsensä ilmaisu, monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, yrittäjämäinen mielentila ja viestintätaidot yhdistettynä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ovat keskeisiä keinoja muuttaa maailmaa. Koulun seuraksi tarvitaan muutkin yhteiskunnan toimijat mukaan mahdollistamaan laaja-alaisesta osaamisesta syntyvän systeemiajattelun muuttuminen konkreettiseksi toiminnaksi. On erityisen tärkeää antaa nuorille todellinen mahdollisuus kokea, että omalla toiminnalla on väliä ja vallitsevia normeja voi muuttaa. Ja näyttää heille, etteivät ilmaston kannalta haitalliset perinteet pidä meitä otteessaan.

Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Ja yhteiskunta koulun asiakas. Sen kautta kiinnitymme kaikkiin muihinkin yhteiskuntiin yhteisellä planeetallamme. Globaalit ilmiöt ja haasteet ovat yhteisiä, vapaamatkustajia ei ole.

Meillä koulujen ja kuntien aikuisilla on muutoksen avaimet käsissämme. Meillä on apunamme tuhannet Adan kaltaiset peruskouluamme käyvät nuoret, jotka osaavat jo ajatella laatikon ulkopuolelle. Annetaan heille ääni ja paikkoja vaikuttaa. Ryhdytään jälleen muutoksen veturiksi, joksi koululaitos alunperin perustettiin. Rohkeasti muutokseen tarttuen voimme jälkikäteen todeta, että teimme voitavamme ja kenties onnistuimme. Yhdessä.

Salla Rytilä, Vantaa
Ruusuvuoren koulun rehtori